Viidentenä APE-päivänä jatkettiin vielä edellisen kerran aiheesta ja pohdittiin erilaisia oppimisstrategioita sekä oppimisen ohjausta. Jälleen kerran tuli itse pohdittua hieman syvemmin, minkälaisia strategioita itsellä on oppimiseen ja olenko tunnistanut näitä omalla kohdallani.
Oppimisen tavoitteena olisi aina oppia ja sisäistää opeteltava asia sekä kyetä soveltamaan tätä opittua tietoa. Tätä varten tietoa tulee pureskella ja toinen, esimerkiksi opettaja, ei voi tätä tehdä valmiiksi. Itse olen käyttänyt kautta oppihistoriani alleviivausta, muistiinpanoja ja lisäämällä kirjoitettuja pohdintoja/mietelauseita muistiinpanojen syrjään osana opiskelua.
Kokeisiin ja tentteihin lukiessa tai isoja kirjoitelmia, kuten diplomityötäni, tehdessäni olen käyttänyt musiikkia osana työskentelymetodi. Musiikki ja erityisesti englannin kielellä laulettu musiikki on auttanut minua sulkemaan ulkopuolisen maailman pois. Mikäli lyriikat ovat suomenkielisiä alan paljon helpommin kuuntelemaan sanoituksia. Musiikki myös palauttaa myös opittuja asioita helpommin mieleeni - Coldplayn Parachutes-albumi tuo herkästi mieleen, kun luin ylioppilaskirjoituksien reaalikokeisiin historiaa. Kings of Leon ja Danko Jones taas palauttavat mieleeni tunnetiloja siltä ajalta, kun työstin diplomityötä silloisen työpaikkani ikkunattomassa huoneessa tai työstin testejäni labrassa.
Oma tapa oppia ja oma oppimisstrategia on tärkeä tunnistaa, sillä silloin pystyy myös helpottamaan tulevaa oppimista. Oppimisessa olisi träkeää tavoitella syväoppimista pintasuuntauneisen oppimisen sijasta, vaikka molempia tapoja tulee käytettyä päivittäin.
APE-päivän aikana keskusteltiin myös opetuksen ohjauksen roolista. Opettajan tulisi aina ohjauksessaa keksittyä eri mahdollisuuksien kertomiseen ja antaa opiskelijan itse tehdä valintansa. Opettaja ei saisi neuvoa vaikka kuinka neuvotuttaisi. Oppilaan tulisi itse kyetä oivaltamaan erilaisia asioita ja reflektoimalla omaa oppimaansa pystyy myös menemään syveälliseen oppimiseen. .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti